Kuolema, läheisen menetys, lopullisuus. Mitä jää jäljelle? Miten voi selvitä? Kysymyksiä, joihin on ihan yhtä monta oikeaa vastausta, kuin on vastaajaakin. Toiset siirtävät tunteiden kohtaamiset suoriutumalla, tekevät kaiken alusta itse tai avun kanssa. Kerätään voimia kohtaamaan tunnetilat, joita menetys tuo. Toiset käyvät tunnetilat heti läpi, saattavat jopa menettää toimintakyvyn joko osittain tai kokonaan. Yhteistä tässä on kuitenkin se mitä jää jäljelle, kun läheisestä aika jättää. Monilla liittyy voimakkaita tunnetiloja valokuviin, joista näkee tuokioita yhdessä eletystä elämästä. tavaroihin tai huonekaluihin, jotka on hankittu yhteistä kotia rakentaessa, merkkipäivänä saadut korut tai perintö liinavaatteet, jotka ovat kestäneet sukupolvelta toiselle. Asioita, jotka tuo läheisen muistoissa takaisin, tunnetiloja, joita on yhdessä jaettu ja koettu. Ne on tärkeitä ja voimaa antavia asioita, joita on hyvä muistella yksin ja yhdessä.
Monelle on vaikeaa kohdata henkilö, jolla on tuore suru, ei tiedetä mitä pitäisi sanoa vai pitäisikö sanoa mitään. Tähän sain itse hyvän neuvon, kun olin teini-ikäisenä myymässä kukkia hautausmaalla: osanotto suruun, pieni kosketus kädelle tai olkapäälle. Oli menetyksestä kulunut aikaa tai se on ihan tuore, myötätuntoa vois aina osoittaa: olet selvinnyt isosta surusta, elämä siltikin kantaa. Surusi on tuore, tästäkin selvitään. Myötätunnon osoitus eleellä on riittävä siinä hetkessä. Ilmaisu toiselle, olen tässä kun tarvitset. Eikä sillä ole väliä tunteeko toista vai ei. Tuen osoittaminen ei vaadi kenenkään tuntemista. Jokainen meistä sitä tarvitsee ja välillä mitä oudoimmissakin tilanteissa.
Miten me voimme olla apuna tässä hetkessä? Kuten olen monesti sanonut eri somekanavilla, yksin ei tarvitse kenenkään selviytyä. Kodin siivoaminen voi olla ylitsepääsemättömän vaikeaa, ei voimat riitä. Kuolinpesä voi vaatia tyhjennystä kaikista tavaroista, eikä aloittaminen ole aina helppoa. Tässä me voimme olla tukena ja apuna: tyhjennykset ja siivoukset hoidetaan meidän toimesta, jolloin voimavarat voi keskittää muiden asioiden hoitamiseen.
Tämä runo toi itselle lohtua, kun menetin rakkaan läheiseni muutama vuosi sitten. Toivottavasti myös sinä saat lohtua tästä:
Et ole ikiunessa, et ole poissa,
olet tuhat tuulta puistikoissa,
olet valon välke aallokossa,
olet timantti hankien loistossa.
Et ole jättänyt meitä, et ole vaiti,
olet lintujen laulu taivaalla,
olet kuiskaus viljapellolla,
olet henkäys rakkaasi poskella.
Marre
